Kuinka hevonen oppii

Nähtyäni monenlaista hevosenkäsittelijää hevosineen halusin kertoa oman näkemykseni hevosen käsittelystä ja opettamisesta.

Kuinka hevonen oppii?

Hevonen oppii aina, kun se on ihmisen kanssa tekemisissä. Joka hetki, kun olet hevosen kanssa, opetat sille jotain. Joka päivä kun talutat sen tarhaan, ruokit sen tai käsittelet sitä muuten, opetat sille jotain. Ihmisen tulisi kiinnittää huomiota omaan toimintaansa joka hetki hevosen kanssa työskennellä, kunnes on saanut poistettua kaikki tavat, joista hevonen voi oppia huonoja asioita. Lopulta ihmisen toimimisesta hevosen kanssa tulee rutiini eikä siihen tarvitse enää kiinnittää huomiota, ellei hevosessa ala ilmetä ongelmakäyttäytymistä tai sattuu jotain yllättävää, jolloin toimintaa voi joutua muuttamaan. Oman itsensä kriittinen arviointi on osa hyvää hevosmiestaitoa.

Ihminen

Hyvä itseluottamus on tärkeää sekä ihmisellä että hevosella. Hyvän itseluottamuksen omaava ihminen ja hevonen ottavat vastaan uusia asioita paljon innokkaammin kuin ihminen tai hevonen, jotka eivät uskalla kokeilla uutta, koska pelkäävät epäonnistuvansa ja saavansa haukut tai rankaisun.

Ihmisen tausta, itseluottamus ja sen hetkinen mielentila vaikuttavat hevosen koulutustapahtumaan. Positiivinen, hyvän itseluottamuksen omaava ihminen saa opetettua asiat hevoselle hyvässä hengessä. Minun mielestäni asenne hevosen kanssa toimimiseen lähtee ihmisen opettajasta tai valmentajasta. Jos valmentaja opettaa ihmistä paljon negatiivisella palautteella, siirtyy tämä negatiivisuus ratsastajan kautta hevoseen. Negatiivinen palaute vaikuttaa valmiiksi huonon itseluottamuksen omaavan hevosen käsittelijän mieleen ja voi saada ihmisen mm. lopettamaan yrittämisen tai suuttumaan hevoselle. Ihmisen tulisi pyrkiä siihen, että ei ottaisi negatiivista palautetta itseensä tai pelkäisi hevosen särkyvän hänen tehtyään virheen vaan pyrkisi koko ajan parempaan suoritukseen. Hevoset antavat virheet anteeksi. Negatiivista palautetta kuitenkin aina tulee, koska opetettaessa ihmistä virheellisiä toimintoja on vaikea sivuuttaa ja vahvistaa pelkkiä positiivia toimintoja. ”Kun en minä osaa”, on lähes luovuttamista. Miksi emme ennemmin ajattelisi, ”minä opettelen”. Valmentaja ei varmasti oletakaan Sinun osaavan, ellet ole niin sanonut, vaan hän haluaa neuvoa Sinua, miten onnistuisit asiassa. Yrittäminen on tärkeintä.

Tärkeää hevosen koulutuksessa on myös nöyryys, hevosen kunnioitus ja rakkaus hevosia kohtaa. Jos ihminen ei ole valmis antamaan hevoselle mitään (esim. sitä rakkautta), ei ihminen voi vaatia hevoselta sitä. Jos ihminen ei ole riittävän nöyrä ottamaan vastaan niitä signaaleja, mitä hevonen antaa, ihminen ei opi, eikä muuta toimintaansa hevosen osoittamalla tavalla. Ihmisen tulee kuunnella hevosta. Jos hevonen jo myötää ihmisen pyyntöön ja ihminen ei sitä huomaa vaan vaatii lisää, jossain välissä hevonen alkaa etsiä uuden keinon, millä paineesta pääsee. Tällöin ei saisi ajatella, että hevonen on tyhmä tai pistää tahallaan vastaan. Saattoi vain tosiaan olla, että ihminen ei ollut vielä riittävän herkkä huomaamaan, kun hevonen jo myötäsi. Tällöin ihmisen ei tulisi syyttää itseään tai hevostaan, vaan seurata hevosen signaaleja ja opetella. Tulisi yrittää uudelleen ja pyrkiä huomaamaan ne signaalit, mitä hevonen antaa. Hevonen antaa anteeksi virheesi.

Ihmisen tulee olla nöyrä myös, jotta hän ottaa vastaan, mitä muut ihmiset hänelle opettavat. Paljon voi oppia omilta hevoskavereiltaankin. Kaikkea ei tarvitse ottaa omaan toimintaansa, mutta kriittisesti tarkasteltuna asioita voi kokeilla ja miettiä, mikä sopii omalle hevoselle ja itselle. Kaiken jo tietävä ihminen ei opi. Kaiken tietävä ihminen ei ota hevoseltakaan vastaan mitään, mitä se yrittää ihmiselle kertoa. On parempi pysyä nöyränä, jotta huomaisi mahdollisimman paljon siitä, mitä voi oppia kaikilta vastaantulevilta ihmisiltä ja hevosilta. Olipa se sitten hyvää tai huonoa.

Jos ihminen ei kunnioita hevosta, ei ihminen voi olettaa hevosenkaan kunnioittavan ihmistä. Hevosen tulee kunnioittaa ihmistä ylempänään, jolloin ihmisen tullessa heinäkasalle ja pyytäessä hevosta väistämään, sen tulee väistää. Mutta jos ihmisellä ei ole kunnioitusta tätä hienoa eläinlajia kohtaan, hän yleensä sortuu pelkkään dominointiin ja negatiiviseen vahvistamiseen hevosen käsittelyssä. Hevosta täytyy kunnioittaa hevosena. Täytyy ottaa huomioon sen lajinomaiset tarpeet ja pyrkiä tekemään sen elämästä mahdollisimman hyvää hevosen elämää liikaa vertaamatta sitä ihmiseen.

Jos haluat hevosen tekevän Sinulle töitä sydämestään, omasta tahdostaan, silloin täytyy Sinunkin antaa hevosellesi rakkautta, mutta myös rajoja. Koska et voi taaskaan vaatia hevoselta sydäntä, jos oma sydämesi ei ole mukana. Tällä tarkoitan lempeyttä hevosta kohtaan. Kiitosta siitä, mitä me saamme hevoselta. Tietysti hevonen tarvitsee myös niitä rajoja, jotta se tietää miten toimia. Rajojen tulee olla mahdollisimman selkeät ja johdonmukaiset, jotta hevosen olisi helppo toimia niiden mukaan.

Hevosen motivaatio

Kun ihmisen olemus on kunnossa, voimme keskittyä enemmän hevoseen.

Pyrin opettamaan hevosta mahdollisimman paljon positiivisella vahvistamisella. Teen hevoselta pyytämistäni asioista hevoselle hyödyllisiä palkitsemalla oikeasta toiminnasta. Minun ei tarvitse rankaista väärästä toiminnasta, vaan voin jatkaa toivotun asian pyytämistä, kunnes hevonen löytää oikean ratkaisun. Tällöin myötään paineen ja palkitsen hevosta. Palkintona on paineen myötääminen, rapsutus, silitys, kehuminen äänellä tai jokin näiden yhdistelmä riippuen tilanteesta.

Positiivisesti vahvistamalla saa rentoja ja miellyttämään pyrkiviä hevoskumppaneita. Pelkkää negatiivista vahvistamista (ei koskaan palkintoa, vaan tehtävään pakottamista) käyttämällä tulee useimmiten huonon itseluottamuksen omaavia ja jännittyneitä hevosia, jotka eivät tee asioita ihmisen pyynnöstä mielellään vaan, koska niiden on pakko välttääkseen esim. raipan.

Kuinka opetan hevostani

Tärkeimpiä asioita, mitä ihmisen tulee osata hevosta opetettaessa, on mielestäni ajoitus, apujen samankaltaisuus sekä apujen herkkyys.

Ajoitus on todella tärkeää, jotta hevosta palkitaan oikeasta asiasta. Palkinnon pitää tulla juuri silloin, kun hevonen tekee pyydetyn asian. Jos palkinto tulee liian myöhään tai liian aikaisin, palkitaan väärästä asiasta. Jos kahdeksan kertaa kymmenestä palkitaan väärään aikaan, kumpaa uskotte hevosen oppivan: oikeaa vai väärää asiaa? Ihmisen täytyy harjoitella omaa ajoitustaan ja hevosen antamien merkkien seuraamista, jotta hän osaa ajoittaa palkinnon oikeaan aikaan ja huomaa, milloin hevonen tekee niin kuin ihminen pyysi. Uusia asioita hevoselle opetettaessa hevosta kannattaa palkita mahdollisimman pienestä. Kun palkitset ensin jo yrityksestä oikeaan suuntaan, hevonen yrittää saman suuntaista mielellään uudelleen.

Hevosen voi opettaa tekemään liikkeitä hyvin eri avuilla. Hevosen voi opettaa esimerkiksi pysähtymään mm. äänellä, istunnalla, aukaisemalla jalat irti hevosen kyljestä, painamalla jalat (tai kannuksen) hevosen kylkiin, ohjalla tai jollain näiden yhdistelmällä. Avut voi vaikka itse keksiä. Tärkeintä on, että käyttää aina samaa apua pyytäessään samaa asiaa. Avun pitäisi olla sellainen, että sitä voi jollain tavalla vahvistaa, esim. puristamalla enemmän pohkeilla tai lisäämällä ohjasavun.

Apujen herkkyydellä tarkoitan sitä, että aina aluksi käytetään mahdollisimman vähän painetta. Välillä on ihan uskomatonta, miten pienillä avuilla hevonen voi tehdä pyydettyjä asioita. Hevonen voi kääntyä, kun löysää ohjaa siirtää 5cm sivulle ja se tällöin osuu hieman hevosen kaulaan. Tämä on todella huomaamaton apu myös ulospäin, koska käsi liikkuu vain 5 cm. Tai hevonen voi pysähtyä pelkällä painon/istunnan muutoksella selässä. Tähän päästään pyytämällä aluksi mahdollisimman pienellä paineella ja lisäämällä painetta asteittain, jos hevonen ei reagoi. Jos ihminen käyttää aina kovaa painetta tai hänen mielestään tavallista painetta, hevonen ei voi oppia herkemmäksi. Miten hevonen voisi oppia herkemmäksi, kun aina tulee vain se kova paine. Jos hevonen on oppinut koviin apuihin, sen voi herkistää aloittamalla pienestä paineesta ja lisäämällä sitä asteittain. Herkkyysasteita tulisi olla useita, jotta hevosella olisi aikaa reagoida paljon ennen kuin se kovin mahdollinen tulisi.

Esimerkki miten voi opettaa hevosen pysähtymään siirtämällä jalkoja eteenpäin. Siirrän ensin hieman jalkoja eteenpäin, jos hevonen ei reagoi, lisään painetta siirtämällä jalkojani enemmän eteenpäin, jotta apu on selkeämpi. Jos hevonen ei reagoi tähän, lisään avun ohjilla. Otan ensin hieman tiukemmat ohjat ja lisään vetoa asteittain jalkojeni ollessa yhä edessäpäin, kunnes hevonen reagoi. Kun hevonen reagoi, se saa välittömän palkinnon kaikkien apujen poistolla. Jalat palaavat normaaliasentoon ja ohjat löystyvät täysin. Lisäksi voi antaa vielä pari rapsutusta.

Tärkeää on taas välitön palkinto oikeasta ratkaisusta. Jos hevonen yrittäisi jotain muuta kuin pyydettyä asiaa, pitäisin antamani avun samanlaisina ja odottaisin hevosen löytävän oikean ratkaisun. Kun hevonen yrittäisi hieman oikeaan suuntaan, poistaisin avut palkinnoksi.

Tässä hieman ajatuksia hevosen käsittelystä ja kouluttamisesta. Hevosen kouluttamiseen liittyy paljon asioita ja liikkeet voidaan tehdä hevoselle helpoksi oppia. Tässä kuitenkin muutamia perusperiaatteita, joista toivon olevan jollekulle hyötyä. :)